Lisäeristys pienentää lämmityskuluja vähentämällä rakennuksen lämpöhäviöitä, käytännössä talo pitää lämmön sisällään tehokkaammin, jolloin lämmitysjärjestelmä tekee vähemmän töitä. Hyvin toteutettu lisäeristys voi leikata omakotitalon vuosittaisia lämmityskustannuksia merkittävästi, erityisesti vanhemmissa rakennuksissa, joissa alkuperäiset eristeet eivät vastaa nykyisiä energiatehokkuusvaatimuksia. Seuraavissa osioissa käymme läpi, mistä säästöt syntyvät ja miten lisäeristys kannattaa toteuttaa.
Kuinka paljon lisäeristys vähentää lämmityslaskua euroissa?
Lisäeristys voi pienentää omakotitalon lämmityslaskua kymmenistä jopa satoihin euroihin vuodessa riippuen talon koosta, nykyisestä eristystasosta ja käytetystä lämmitysmuodosta. Vanhassa, heikosti eristetyssä talossa säästöpotentiaali on suurin: yläpohjan lisäeristys yksin voi tuoda selkeitä säästöjä jo ensimmäisenä talvena.
Tarkkoja euromääriä on vaikea antaa ilman talon tietoja, koska lämmityskustannuksiin vaikuttavat rakennuksen ikä, pinta-ala, nykyinen eristepaksuus ja energian hinta. Oleellista on kuitenkin, että investointi maksaa itsensä takaisin ajan myötä. Mitä korkeammat energiahinnat ovat, sitä nopeammin lisäeristys on kannattava sijoitus. Yläpohjan eristäminen on tyypillisesti kustannustehokkain toimenpide, kun taas ulkoseinien lisäeristys on kalliimpi projekti mutta vaikuttaa myös asumismukavuuteen ja talon arvoon.
Mistä kohdista taloa lämpö karkaa eniten?
Lämpö karkaa eniten yläpohjan kautta, koska lämmin ilma nousee ylöspäin ja purkautuu sieltä ulos, jos eristys on riittämätön. Yläpohjan lisäksi merkittäviä lämpöhäviökohtia ovat ulkoseinät, ikkunat, ovet ja alapohja sekä rakenteiden liitoskohdat eli niin sanotut kylmäsillat.
Suomalaisessa omakotitalossa lämpöhäviöiden jakautuminen on karkeasti seuraava:
- Yläpohja: vastaa merkittävästä osasta kokonaislämpöhäviöistä, erityisesti vanhemmissa taloissa
- Ulkoseinät: suuri pinta-ala tekee niistä tärkeän kohteen lisäeristykselle
- Ikkunat ja ovet: vanhat yksinkertaiset rakenteet päästävät lämpöä läpi tehokkaasti
- Alapohja: maanvarainen laatta tai ryömintätilallinen alapohja voi olla merkittävä kylmyyden lähde
- Kylmäsillat: rakenteiden liitoskohdat, joissa eristys on katkennut tai ohut
Paras tapa selvittää oman talon ongelmakohteet on lämpökamerakuvaus, joka paljastaa selkeästi, missä lämpöä vuotaa eniten. Tämä tieto auttaa kohdentamaan lisäeristyksen sinne, missä se tuottaa suurimman hyödyn.
Mitä lisäeristysmateriaaleja käytetään suomalaisessa rakentamisessa?
Suomalaisessa rakentamisessa yleisimmin käytettyjä lisäeristysmateriaaleja ovat mineraalivilla (kivi- ja lasivilla), puhallusvilla, EPS-levy eli styroksi sekä polyuretaani. Materiaalin valinta riippuu eristettävästä rakenteesta, tilasta ja halutusta lopputuloksesta.
Mineraalivilla ja puhallusvilla
Mineraalivilla on perinteinen ja luotettava valinta sekä seiniin että yläpohjaan. Se on helppo asentaa levyinä tai rullina ja sopii hyvin useimpiin rakenteisiin. Puhallusvilla taas soveltuu erityisesti yläpohjan lisäeristykseen, koska se täyttää tilan tasaisesti eikä vaadi purkutöitä. Puhallusvilla on nopea ja kustannustehokas tapa parantaa vanhan talon lämmöneristystä merkittävästi.
EPS-levy ja polyuretaani
EPS-levy eli paisutettu polystyreeni on kevyt ja kosteudenkestävä vaihtoehto, jota käytetään usein alapohjan ja perustusten eristämisessä. Polyuretaani puolestaan tarjoaa erittäin hyvän lämmöneristyksen ohuella kerrospaksuudella, mikä tekee siitä sopivan kohteisiin, joissa tila on rajallinen. Polyuretaania voidaan ruiskuttaa tai asentaa levyinä.
Milloin lisäeristys kannattaa tehdä remontissa?
Lisäeristys kannattaa tehdä aina, kun rakennuksessa tehdään muita remontteja, jotka koskettavat seiniä, kattoa tai alapohjaa. Paras ajankohta on silloin, kun rakenne on joka tapauksessa auki tai käsillä, koska silloin lisätyö on pienin mahdollinen ja kustannukset pysyvät kohtuullisina.
Käytännössä luontevia hetkiä lisäeristykselle ovat:
- Kattoremontti: kun vanha kate uusitaan, yläpohjan lisäeristys on luonteva lisätoimenpide
- Ulkovuoriremontti: seinärakenteen avaaminen tarjoaa erinomaisen tilaisuuden lisätä eristekerros
- Huoneistoremontti: lattia- tai seinäpintojen uusiminen mahdollistaa lisäeristyksen asentamisen ennen uutta pintaa
- Lämmitysjärjestelmän vaihto: ennen uuden lämmitysjärjestelmän hankintaa kannattaa varmistaa, että kuori on kunnossa
Eristys kannattaa tehdä ennen pintaremonttia, ei sen jälkeen. Jos talo on muuten hyvässä kunnossa eikä remontteja ole suunnitteilla, pelkkä yläpohjan puhalluseristyksen lisääminen on usein nopein tapa parantaa energiatehokkuutta ilman suuria töitä.
Voiko lisäeristyksen tehdä itse vai tarvitaanko ammattilainen?
Yksinkertaisimmat lisäeristystyöt, kuten yläpohjan täydentäminen mineraalivillalla tai puhallusvillalla, ovat periaatteessa mahdollisia tee-se-itse-projektina. Kuitenkin seinien, alapohjan tai märkätilojen yhteydessä tehtävä eristys vaatii ammattitaitoa, jotta rakenteet toimivat oikein eikä kosteusongelmia synny.
Lisäeristyksen suurin riski ei ole itse eristeen asentaminen vaan kosteuden hallinta. Väärään paikkaan asennettu höyrynsulku tai puutteellinen tuuletus voi johtaa kosteusvaurioihin, jotka ovat paljon kalliimpia korjata kuin alkuperäinen eristystyö. Siksi erityisesti ulkoseinien ja alapohjan lisäeristys kannattaa teettää ammattilaisella, joka tuntee rakenteen toiminnan kokonaisuutena.
Me Pyhäjoen Rakennuksella olemme toteuttaneet eristysremontteja Pohjois-Pohjanmaalla yli 35 vuoden ajan. Autamme selvittämään, mikä lisäeristystapa sopii juuri sinun taloosi, ja toteutamme työn huolellisesti alusta loppuun. Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä, mistä lämmityskustannusten säästöt löytyvät.

