Mitä kotitalousvähennys kattaa energiaremonteissa?

Kotitalousvähennys kattaa energiaremonteissa työn osuuden kustannuksista, kuten lämmitysjärjestelmän vaihdon, lisälämmöneristyksen, ikkunoiden uusimisen ja muut energiatehokkuutta parantavat työvaiheet. Vähennys myönnetään verotuksessa, ja se voi pienentää maksettavia veroja merkittävästi. Alla käymme läpi tarkemmin, mitkä remontit oikeuttavat vähennykseen, kuinka paljon siitä hyötyy ja miten se haetaan.

Mitkä energiaremontit oikeuttavat kotitalousvähennykseen?

Kotitalousvähennykseen oikeuttavat energiaremontit ovat töitä, jotka parantavat kodin energiatehokkuutta ja tehdään vakituisessa asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Hyväksyttyjä töitä ovat muun muassa lämmitysjärjestelmän vaihto tai uusiminen, lisälämmöneristys, ikkunoiden ja ulko-ovien vaihto sekä ilmalämpöpumpun asennus.

Käytännössä hyväksyttyjä energiaremontteja ovat esimerkiksi:

  • Öljylämmityksen korvaaminen maalämmöllä, ilma-vesilämpöpumpulla tai muulla uusiutuvaan energiaan perustuvalla järjestelmällä
  • Ilmalämpöpumpun asennus
  • Ulkoseinien, yläpohjan tai alapohjan lisälämmöneristys
  • Ikkunoiden ja ulko-ovien vaihto energiatehokkaampiin
  • Kattoremontti, jos se liittyy energiatehokkuuden parantamiseen
  • Aurinkokeräinten tai aurinkopaneelien asennus

Oleellista on, että työ teetetään ammattilaisella ja että se kohdistuu nimenomaan omaan asuntoon tai vapaa-ajan asuntoon. Taloyhtiön yhteiset tilat tai vuokralle tarkoitetut asunnot eivät pääsääntöisesti kuulu kotitalousvähennyksen piiriin. Energiaremontit ovat yksi laajimmista ja hyödyllisimmistä kotitalousvähennyksen käyttökohteista, koska ne voivat olla merkittäviä investointeja.

Kuinka paljon kotitalousvähennystä energiaremontista voi saada?

Kotitalousvähennys energiaremontissa lasketaan työn kustannuksista, ei materiaaleista. Vähennys on 40 prosenttia yritykselle maksetun työn arvonlisäverollisesta hinnasta, ja vuosikohtainen enimmäismäärä on 2 250 euroa henkilöä kohden. Omavastuu on 100 euroa vuodessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksittäinen henkilö voi saada enimmillään 2 250 euron vähennyksen verotuksessaan. Jos puolisot omistavat asunnon yhdessä, molemmat voivat hakea vähennystä erikseen, jolloin perheen yhteinen hyöty voi olla jopa 4 500 euroa vuodessa. Vähennys ei kuitenkaan ole suora palautus, vaan se pienentää maksettavien verojen määrää.

Esimerkiksi jos lämmitysjärjestelmän vaihdon työkustannukset ovat 8 000 euroa, lasketaan vähennys seuraavasti: 40 % x 8 000 euroa = 3 200 euroa, josta vähennetään 100 euron omavastuu. Koska enimmäismäärä on 2 250 euroa, se on tässä tapauksessa katto. Kannattaa siis huomioida, että suurissa energiaremonteissa enimmäismäärä saattaa tulla nopeasti vastaan.

Miten kotitalousvähennys haetaan energiaremontin jälkeen?

Kotitalousvähennys energiaremontista haetaan Verohallinnon OmaVero-palvelussa esitäytetyn veroilmoituksen yhteydessä. Vähennys ei tule automaattisesti, vaan se on ilmoitettava itse vuosittaisessa veroilmoituksessa. Tarvitset hakemista varten työn suorittajan tiedot, laskun ja maksukuitin.

Hakemus tehdään käytännössä näin:

  1. Pyydä yritykseltä eritelty lasku, jossa työn osuus ja materiaalien osuus näkyvät erikseen
  2. Maksa lasku tilisiirtona tai kortilla, ei käteisellä
  3. Kirjaa vähennys OmaVero-palvelussa veroilmoituksen yhteydessä
  4. Ilmoita palveluntarjoajan Y-tunnus ja työn laatu sekä maksettu summa

On tärkeää säilyttää kaikki kuitit ja laskut huolellisesti, sillä Verohallinto voi pyytää niitä tarkistettavaksi. Vähennys hyväksytään vain, kun työn on suorittanut ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys. Siksi kannattaa aina varmistaa ennen töiden tilaamista, että valitsemasi rakennusyritys on rekisterissä.

Voiko kotitalousvähennystä yhdistää energia-avustuksiin tai muihin tukiin?

Kotitalousvähennystä voi lähtökohtaisesti yhdistää muihin tukimuotoihin, mutta samalle työn osuudelle ei voi saada kahta tukea päällekkäin. Jos energiaremontille on myönnetty esimerkiksi ARA:n energia-avustus, kotitalousvähennys lasketaan vain siitä osasta kustannuksia, jolle ei ole saatu muuta tukea.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että tukien yhdistäminen vaatii tarkkaa laskentaa. Esimerkiksi jos öljylämmityksen vaihtoon on saatu energia-avustus, joka kattaa osan työkustannuksista, voi kotitalousvähennyksen hakea vain jäljelle jäävästä osuudesta. Tukien päällekkäisyys on yleinen epäselvyyden aihe, joten kannattaa tarkistaa tilanne etukäteen joko Verohallinnon neuvonnasta tai ARA:n ohjeista.

Muita energiaremontteihin soveltuvia tukia ovat muun muassa kotitalouskohtaiset energia-avustukset ja erilaiset kuntien tai alueiden tarjoamat avustukset. Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun eteläisellä alueella kannattaa selvittää myös paikalliset mahdollisuudet, sillä tarjolla olevat tuet voivat vaihdella alueittain.

Mitä töitä kotitalousvähennys ei kata energiaremonteissa?

Kotitalousvähennys ei kata materiaaleja, tarvikkeita eikä itse tehtyä työtä energiaremonteissa. Vähennys koskee ainoastaan yritykselle maksettua työvoimakustannusta. Myöskään suunnittelutyö, lupamaksut tai rakennusvalvonnan kulut eivät ole vähennyskelpoisia.

Tarkemmin sanottuna seuraavat kulut jäävät kotitalousvähennyksen ulkopuolelle:

  • Materiaalit ja rakennustarvikkeet, kuten eristeet, ikkunat tai lämmityslaitteistot
  • Itse tehdyn työn arvo, vaikka se olisi laskennallisesti merkittävä
  • Suunnittelija- tai arkkitehtikustannukset
  • Rakennuslupa- ja viranomaismaksut
  • Takuukorjaukset tai reklamaatiotyöt
  • Taloyhtiön remonteista aiheutuvat vastikkeet tai yhtiölainaosuudet

Lisäksi on syytä muistaa, että vähennys ei koske töitä, joihin on saatu täysimääräinen muu tuki tai joita ei ole maksettu dokumentoidusti. Kaikki maksut on tehtävä tilisiirrolla tai kortilla, jotta ne ovat todennettavissa. Me Pyhäjoen Rakennuksella erittelemme laskuissa aina työn ja materiaalien osuudet selkeästi, jotta kotitalousvähennyksen hakeminen sujuu asiakkaillemme vaivattomasti.